7. Testimenetelmät

7.1 Testiolosuhteet

7.1.1 Ympäristöolosuhteet

7.1.1.1 Vertailuilmakehän olosuhteet

Toimilaitteen vertailusuorituskyky tulisi testata seuraavissa ilmakehän olosuhteissa:

• Ympäristön lämpötila: 20 °C ± 2 °C;

• Suhteellinen kosteus: 60% - 70%;

• Ilmanpaine: 86 kPa - 106 kPa.

7.1.1.2 Yleiset ilmakehän olosuhteet

Kun testejä ei suoriteta vertailuolosuhteissa, on suositeltavaa suorittaa testit seuraavissa ilmakehän olosuhteissa:

• Ympäristön lämpötila: 15–35 °C;

• Suhteellinen kosteus: 45% - 75%;

• Ilmanpaine: 86 kPa - 106 kPa.

7.1.1.3 Muut ympäristöolosuhteet

Maan magneettikenttää lukuun ottamatta muiden ulkoisten magneettikenttien ja mekaanisten värähtelyjen tulisi olla merkityksettömiä.

7.1.2 Virtaolosuhteet

7.1.2.1 Nimellisarvot

Kuten kohdassa 4.2.2 on määritelty.

7.1.2.2 Toleranssit

Testiolosuhteiden toleranssit ovat seuraavat:

• Nimellisjännite: ±1%;

• Nimellistaajuus: ±1%;

• Harmoninen sisältö: alle 5%.

7.2 Yleiset testausmääräykset

7.2.1 Testattavan tuotteen tulee olla normaalissa asennusasennossaan. Virtalähde voidaan kytkeä ja esilämmittää 1 tunnin ajan, jotta testattavan tuotteen sisälämpötila vakautuu.

7.2.2 Testattavan tuotteen nolla-asentoa voidaan säätää ennen testiä. Ellei toisin ole mainittu, säätöjä ei saa tehdä testin aikana.

7.2.3 Ellei toisin ole mainittu, testattava tuote ja siihen liittyvät testauslaitteet tulee vakauttaa vertailutyöolosuhteissa ennen mittausten tekemistä, ja kaikki työolosuhteet, jotka voivat vaikuttaa mittaustuloksiin, on tarkkailtava ja kirjattava.

7.2.4 Testeissä käytettyjen standardilaitteiden tarkkuus on ilmoitettava testiraportissa, ja perusvirherajan on oltava enintään yksi kolmasosa testatun tuotteen perusvirherajasta. Laitteen mittausalueen on vastattava mitattujen arvojen mittausaluetta.

7.2.5 Testin aikana virtatulosignaalia tulee nostaa tai laskea hitaasti lähestyen testipisteitä samaan suuntaan varmistaen, ettei ylitystä tapahdu. Kasvavaa signaalia tulee pitää positiivisena iskunpituutena ja laskevaa signaalia vastaiskuna.

7.2.6 Ellei toisin ole mainittu, toimilaitteen ulostuloakselia (tankoa) on kuormitettava nimelliskuormalla testin aikana. Kuormaa pidetään positiivisena, kun sen toimintasuunta on sama kuin ulostuloakselin (tangon) liikesuunta; muussa tapauksessa sitä pidetään negatiivisena.

7.2.7 Ellei toisin ole mainittu, testimittauspisteiden tulee olla tuloalueen kohdissa 0%, 25%, 50%, 75% ja 100%. Jokainen testipiste tulee mitata kolme kertaa sekä nousevaan että laskevaan signaaliin. Tehdastarkastus sallii jokaisen testipisteen mittaamisen kerran.

7.2.8 Ellei toisin ole mainittu, testiin vaikuttavien tekijöiden tulisi muuttua vain määritellyissä käyttöolosuhteissa. Kaikkien muiden käyttöolosuhteiden tulee pysyä vakioina vertailuolosuhteissa.

7.2.9 Jos vaikuttavuuskertoimien testejä ei ole mahdollista suorittaa vertailuilmakehäolosuhteissa olosuhteiden vuoksi, testi voidaan suorittaa yleisissä ilmakehäolosuhteissa.

7.2.10 Ellei toisin ole mainittu, testin nimellisiskun alue on seuraava:

• Monikierros: 10 kierrosta;

• Kulmaisku: 90°;

• Lineaarinen isku: 16 mm.

7.3 Perusvirhe

Perusvirhe lasketaan lisäämällä tai vähentämällä tulosignaalia hitaasti ja tallentamalla tulosignaalin arvot sekä lähtöakselin (tangon) iskunpituuden arvot sekä positiiviseen että käänteiseen iskunsuuntaan kaavan (1) mukaisesti.

Kaava (1)

Jossa:

• δ: Perusvirhe, %;

• L1: Toisioakselin (tangon) iskunpituus asteina (°), millimetreinä (mm) tai kierroksina (r);

• Lo: Toisioakselin (tangon) teoreettinen iskunpituus asteina (°), millimetreinä (mm) tai kierroksina (r);

• L: Toisioakselin (tangon) nimellisiskunpituusalue asteina (°), millimetreinä (mm) tai kierroksina (r).

Tarkista, ylittääkö perusvirhe kussakin mittauspisteessä kohdassa 6.1.1 määritellyn rajan.

7.4 Asennon lähtösignaalin peruspoikkeama

Asennon lähtösignaali kytketään 250 Ω:n kuormitusimpedanssiin ja toimilaite ajetaan "täysin suljettuun" asentoon. Säädä asentolähtösignaali 4 mA:iin; aja toimilaite "täysin auki" -asentoon ja säädä asentolähtösignaali 20 mA:iin. Käytä sitten toimilaitetta ja kirjaa asentolähtösignaalin arvot jokaisessa pisteessä sekä positiiviseen että käänteiseen iskun suuntaan. Peruspoikkeama lasketaan kaavan (2) mukaisesti.

Kaava (2)

Jossa:

• △0: Paikkasignaalin peruspoikkeama, %;

• Io: Paikkasignaalin teoreettinen arvo milliampeereina (mA);

• I1: Paikkasignaalin mitattu arvo milliampeereina (mA);

• I: Asennon lähtösignaalin alue milliampeereina (mA). (4 mA - 20 mA, I = 16 mA; 0 mA - 20 mA, I = 20 mA).

Tarkista, ylittääkö peruspoikkeama kussakin mittauspisteessä kohdassa 6.1.2 määritellyn rajan.

7.5 Hystereesi

Toimilaitteen hystereesi määräytyy kussakin testipisteessä mitattujen eteen- ja taaksepäin suuntautuvien iskun perusvirheiden suurimman algebrallisen erotuksen perusteella, kuten kohdissa 7.3 ja 7.4 on määritetty.

7.6 Kuollut alue

Säätötoimilaitteissa kuollut alue tulee mitata nimellisiskun pituuden kohdissa 25%, 50% ja 75%. Mittausvaiheet ovat seuraavat:

• Lisää (tai vähennä) tulosignaalia hitaasti, kunnes lähtöakselilla (tangolla) tapahtuu havaittava iskunpituuden muutos, ja kirjaa tulosignaalin arvo I (mA) tässä pisteessä;

• Vähennä (tai lisää) sitten tulosignaalia hitaasti vastakkaiseen suuntaan, kunnes lähtöakselilla (tangolla) tapahtuu havaittava iskunpituuden muutos, ja kirjaa tulosignaalin arvo I² (mA).

Kuollut alue lasketaan kaavan (3) mukaisesti.

Kaava (3)

Jossa:

• △: Kuollut alue, %.

7.7 Aikaviive

Syötä säätölaitteen tulosignaaliliittimeen tuloalueen 15%:n askelsignaali, tallenna tulosignaalin ja asentolähtösignaalin käyrä oskilloskoopilla ja tarkkaile alkuperäisen tulosignaalin ja lähtösignaalin muutoksen alun välistä aikaeroa nähdäksesi, ylittääkö se kohdassa 6.1.5 määritellyn rajan.

7.8 Nimellisiskun aikavirhe

Kohdista toimilaitteeseen nimelliskuormitus 45% - 55%, anna askelsignaali, joka riittää liikuttamaan toimilaitteen ulostuloakselia (tankoa) nimellisiskun matkan ja kirjaa ulostuloakselin (tangon) liikkumiseen kuluva aika nimellisiskun matkan verran. Nimellisiskun aikavirhe lasketaan kaavan (4) mukaisesti.

Kaava (4)

Jossa:

• δt: Nimellisiskun aikavirhe, %;

• t1: Mitattu aika, joka kuluu ulostuloakselin (tangon) liikkumiseen nimellisiskunpituuden verran sekunteina (s);

• t: Teoreettinen nimellisiskun kesto sekunteina (s).

7.9 Käynnistysominaisuudet

Kohdista toimilaitteen lähtöakselille (tanko) vastakkainen nimelliskuormitus ja muuta syöttöjännite alempaan raja-arvoon. Kytke sitten tulosignaali ja tarkista, käynnistyykö toimilaite normaalisti.

7.10 Iskunvaimennuksen säätömekanismin toistettavuusvirhe

Toimilaitteissa, joissa on iskunvaimennuksen säätömekanismi, kohdista nimelliskuorma 25% - 30% ulostuloakseliin (tankoon) ja käytä toimilaitetta vuorotellen eteen- ja taaksepäin viisi kertaa. Tarkkaile ja kirjaa ulostuloakselin (tangon) iskunpituudet, kun iskunvaimennuksen säätömekanismi kytkeytyy. Laske kunkin tallennetun arvon virhe verrattuna perusarvoon ja määritä, ylittääkö virhe kohdassa 6.1.8 määritellyn rajan.

7.11 Eristysvastus

Yleisissä ilmakehän olosuhteissa ja toimilaitteen ollessa kuormittamattomana irrota testattavan tuotteen virransyöttö ja pidä virtakytkin "päällä"-asennossa. Oikosulje tulo- ja teholiittimet ja mittaa sitten eristysresistanssi liittimien välillä 500 V DC:n eristysresistanssimittarilla kohdan 6.1.9 mukaisesti.

7.12 Eristyslujuus

Yleisissä ilmakehän olosuhteissa ja toimilaitteen ollessa kuormittamattomana irrota virransyöttö ja pidä virtakytkin "päällä"-asennossa. Oikosulje tulo- ja virtaliittimet ja nosta sitten testijännitettä hitaasti nollasta määritettyyn arvoon 6.1.10 kohdassa määritellyn jännitteen ja taajuuden mukaisesti ja pidä sitä tässä 1 minuutin ajan. Tarkkaile, esiintyykö läpilyöntiä tai valokaaria, ja laske sitten testijännitettä hitaasti nollaan ja irrota testivirta.

7.13 Lämpötilan nousu

Ennen testiä mittaa moottorin ja tehomuuntajan käämien kylmävastus sillan avulla, anna käämien sitten käydä jatkuvasti 12 tuntia kohdan 7.14 mukaisesti ja mittaa välittömästi moottorin ja tehomuuntajan käämien kuumavastus. Laske lämpötilan nousu kaavan (5) avulla.

Kaava (5)

Jossa:

• Q: Lämpötilan nousu, Celsius-asteina (°C);

• R₂: Käämityksen kuumavastus ohmeina (Ω);

• R₁: Käämityksen kylmävastus ohmeina (Ω);

• T1: Huoneen lämpötila kylmänkestävyyden mittauksen aikana, Celsius-aste (°C);

• T₂: Huoneenlämpötila kuumavastuksen aikana

7.14 Pitkän aikavälin toiminnan vakaus

Käytä toimilaitetta nimellisiskun rajoissa ja kohdista 30% nimelliskuormasta käyttöjaksolla 20% - 80%. Suorita 48 käyttötuntia kohdan 4.2.6 mukaisesti syklien lukumäärällä tunnissa. Testin jälkeen tarkista, täyttääkö toimilaite kohdan 6.1.12 vaatimukset.

7.15 Suurimman ja pienimmän ohjausmomentin ja työntövoiman toistettavuusvirhe

Testausmenettely seuraavasti: a) Asenna toimilaite testipenkkiin, aseta vääntömomentin suojausarvo sekä avaus- että sulkemissuunnassa suurimpaan ohjausvääntömomenttiin tai työntövoimaan ja kuormita toimilaitetta vähitellen, kunnes "vääntömomentin ylikuormitus"- tai "työntövoiman ylikuormitus" -hälytys laukeaa. Mittaa lähtövääntömomentin tai työntövoiman arvo. Mittaa kolme kertaa kumpaankin suuntaan ja käytä keskiarvoa lähtövääntömomentin tai työntövoiman perusarvona. b) Asenna toimilaite testipenkkiin, aseta vääntömomentin suojausarvo sekä avaus- että sulkemissuunnassa pienimpään ohjausvääntömomenttiin tai työntövoimaan ja kuormita toimilaitetta vähitellen, kunnes "vääntömomentin ylikuormitus"- tai "työntövoiman ylikuormitus" -hälytys laukeaa. Mittaa lähtövääntömomentin tai työntövoiman arvo. Mittaa kolme kertaa kumpaankin suuntaan ja käytä keskiarvoa lähtövääntömomentin tai työntövoiman perusarvona. c) Laske ohjausvääntömomentin tai työntövoiman toistettavuusvirhe kaavan (6) mukaisesti.

Kaava 6:

Tässä kaavassa:

• δ0: Ohjausmomentin tai työntövoiman toistettavuusvirhe %:ssä

• Ms: Mitattu lähtömomentti tai työntövoiman arvo N·m (tai työntövoima N)

• Mz: Lähtömomentin tai työntövoiman perusarvo N·m:nä (tai työntövoima N:nä).

7.16 Manuaalinen-sähköinen kytkinmekanismi

Testausmenettely seuraavasti: a) Kuormittamattoman kytkimen tarkistus. Kytke toimilaite sähköisestä tilasta manuaaliseen tilaan, kierrä käsipyörää kääntääksesi ulostuloakselia myötäpäivään ja vastapäivään vähintään yhden täyden kierroksen; käytä sitten toimilaitetta sähköisesti kääntääksesi ulostuloakselia molempiin suuntiin vähintään yhden täyden kierroksen. Toista kahdesti ja varmista, että se täyttää kohdan 6.1.14 vaatimukset. b) Kuormitetun kytkimen tarkistus. Asenna toimilaite testipenkkiin, säädä suojausmomentti sekä avaus- että sulkemissuunnassa suurimpaan ohjausmomenttiin ja kuormita toimilaitetta vähitellen, kunnes momenttikytkin aktivoituu. Pysäytyksen jälkeen ilman kuormitusta toista a)-kohdan testi varmistaaksesi, että se täyttää kohdan 6.1.14 vaatimukset.

7.17 Älykkäät ominaisuudet

7.17.1 Näytön toiminto

Tarkista, ovatko käyttöparametrit, toimintatilatiedot, vikahälytykset ja muut näyttötiedot normaaleja ja onko näytön sisältö täydellinen ja selkeä ihmisen ja koneen rajapinnan kautta.

7.17.2 Parametriasetustoiminto

Avaamatta sähkökantta tarkista, mahdollistaako ihmisen ja koneen käyttöliittymä parametrien, kuten iskunpituuden, vääntömomentin, virtatulosignaalin kalibroinnin ja lähtösignaalin säädön, asettamisen.

7.17.3 Paikan päällä tehtävä konfigurointitoiminto

Avaamatta sähkökantta, käytä käyttöliittymää asettaaksesi toimilaitteen 4-asentoisten kytkinkoskettimien lähdöt seuraavasti: auki-asento kiinni, auki-asento auki, kiinni-asento kiinni, kiinni-asento auki. Käynnistä toimilaite auki- ja kiinni-asentoihin ja tarkista, täyttävätkö kytkinkoskettimien lähdöt asetetut vaatimukset.

Tarkista tarvittaessa toiminta sähkökatkon jälkeen ja säädä parametreja, kuten vääntömomenttisuojaa.

7.17.4 Vian itsediagnoosi ja hälytystoiminto

Tyhjäkäynnillä kytke toimilaitteeseen virta ja irrota moottorin lämpötilan mittausjohto toimilaitteen ohjausjärjestelmästä tarkistaaksesi, onko moottorin ylikuumenemishälytys lauennut.

7.17.5 Tehosekvenssin itseään mukautuva toiminto

Kolmivaihevirtaa käyttävien toimilaitteiden osalta muuta virtalähteen vaihejärjestystä ja varmista, että kytkentäsuunta on oikea sekä paikallis- että kauko-ohjaustilassa.

7.17.6 Jatkuvan lähtömomentin (työntövoiman) mittaustoiminto

Aseta toimilaite testipenkille ja muuta käytön aikana käytettyä vääntömomenttia (työntövoimaa) jatkuvasti tarkkaillaksesi, muuttuvatko näytetyt vääntömomentin (työntövoiman) arvot vastaavasti ihmisen ja koneen rajapinnassa.

7.18 Melu

Huoneessa, jossa ikkunat ja ovet ovat kiinni ja taustamelu ei ylitä 45 dB, suorita toimilaitteen kuormittamaton käynnistys ja mittaa melu 1 metrin etäisyydeltä toimilaitteen pinnasta. Varmista, että melu täyttää kohdan 6.1.16 vaatimukset.

7.19 Portaaton (taajuusmuunnos) nopeudensäätö

Aseta toimilaite hidastamaan nopeutta, kun se saavuttaa kohdeasennon, ja testaa, muuttuuko nopeus määritellyn alueen sisällä eri kuormitusolosuhteissa varmistaaksesi sen vaatimustenmukaisuuden.

7.20 Ympäristön lämpötilan vaikutus

Kuormittamattomissa olosuhteissa toimilaite tulee asettaa lämpötilatestauskammioon. Testilämpötilat ja testijärjestys ovat seuraavat:

• Toimilaitteille, joiden käyttölämpötila on -10 °C - 55 °C:

  • 20 °C (viite), 40 °C, 55 °C, 20 °C, 0 °C, -10 °C, 20 °C;

• Toimilaitteille, joiden käyttölämpötila on -20 °C - 60 °C:

  • 20 °C (viite), 40 °C, 60 °C, 20 °C, 0 °C, -20 °C, 20 °C;

• Toimilaitteille, joiden käyttölämpötila on -30 °C - 70 °C:

  • 20 °C (viite), 45 °C, 70 °C, 20 °C, 0 °C, -30 °C, 20 °C.

Jos kaikki osapuolet niin sopivat, testejä voidaan suorittaa vain neljässä lämpötilapisteessä: 20 °C (viitelämpötila), maksimilämpötila, minimilämpötila ja 20 °C. Sallittu toleranssi kussakin lämpötilapisteessä on ±2 °C. Jokaisessa lämpötilapisteessä lämpötilaa on ylläpidettävä kahden tunnin ajan, jotta tuotteen sisäiset komponentit saavuttavat lämpöstabiilisuuden. Täyden iskun asennoissa 0% ja 100% on mitattava suhteellisen ohjauksen ja asentosignaalin lähdön ala- ja yläpään arvot. Kunkin lämpötilapisteen kolmen mittauksen keskiarvo on laskettava. Ala- ja yläpään arvojen muutokset kussakin lämpötilapisteessä, kun lämpötila muuttuu 10 °C, on laskettava kaavoilla (7) ja (8), ja on varmistettava, että tulokset täyttävät kohdan 6.2.1 vaatimukset.

Jossa:

• △T0: Sijaintilähtösignaalin ala- ja yläpään arvojen muutos, kun lämpötila muuttuu 10 °C, %:ssä;

• XTi: Viereisessä lämpötilassa mitatut sijaintilähtösignaalin ala- ja yläpään arvot milliampeereina (mA);

• XT0: Mitatut lähtösignaalin alimman ja ylemmän pisteen arvot käynnistyslämpötilassa milliampeereina (mA);

• TiViereinen lämpötila celsiusasteina (°C);

• T0Lähtölämpötila celsiusasteina (°C);

• △T1: Ulostuloakselin (tangon) ala- ja yläpään arvojen muutos, kun lämpötila muuttuu 10 °C, %:ssä;

• LTiToisioakselin (tangon) mitatut alimman ja suurimman iskun arvot viereisessä lämpötilassa asteina (°), millimetreinä (mm) tai kierroksina (r);

• LT0: Toisioakselin (tangon) mitatut alimman ja suurimman iskunpituuden arvot aloituslämpötilassa asteina (°), millimetreinä (mm) tai kierroksina (r).

7.21 Kosteuden vaikutus

Aseta toimilaite lämpötila- ja kosteuskaappiin, nosta lämpötila 40 °C ± 2 °C:een ja säädä kosteus välille 91%–95% ja pidä se tässä arvossa 48 tuntia. Testin jälkeen tarkista toimilaitteen eristysvastus määritetyn mukaisesti.

7.22 Virtalähteen jännitteen vaikutus

Kuormittamattomissa olosuhteissa toimilaitteen syöttöjännitettä säädetään nimellisarvosta sekä ylä- että alaraja-arvoihin. Täyden iskun asennoissa 0% ja 100% mitataan suhteellisen säätösignaalin ja asentosignaalin lähtöjen ala- ja yläpään arvot. Kolmen mittauksen keskiarvo kussakin pisteessä lasketaan ja alarajan ja alueen muutokset lasketaan kaavojen (9) ja (10) avulla. Tulokset on tarkistettava, että ne täyttävät kohdan 6.2.3 vaatimukset.

Jossa:

• △V0: Asentolähtösignaalin ala- ja yläpään arvojen muutos, kun syöttöjännite muuttuu, %:ssä;

• XV1: Mitatut sijaintilähtösignaalin ala- ja yläraja-arvot ylä- ja alarajajännitteillä milliampeereina (mA);

• XV0: Mitatut sijaintilähtösignaalin ala- ja yläpään arvot nimellisjännitteellä milliampeereina (mA);

• △VL: Lähtöakselin (tangon) alimpien ja korkeiden arvojen muutos, kun syöttöjännite muuttuu, %:ssä;

• LV1: Toisioakselin (tangon) mitatut iskunpituuden ala- ja yläpäätteet ylä- ja alarajajännitteillä asteina (°), millimetreinä (mm) tai kierroksina (r);

• LV0: Toisioakselin (tangon) mitatut iskunpituuden ala- ja yläpäät nimellisjännitteellä asteina (°), millimetreinä (mm) tai kierroksina (r).

7.23 Mekaanisen värähtelyn vaikutus

Kuormittamattomassa tilassa toimilaite asennetaan tärinäkoestustelineeseen. Toimilaite ajetaan sekä täyden iskunpituuden 0%- että 100%-asentoihin. Pyyhkäisytaajuista tärinää kohdistetaan 10–150 Hz:n taajuudella kolmeen keskenään kohtisuoraan suuntaan resonanssipisteen tunnistamiseksi. Jos resonanssipiste löytyy, suoritetaan tärinäkokeita resonanssitaajuudella 30 minuutin ajan. Jos resonanssipistettä ei löydy, suoritetaan 30 minuutin tärinäkoe 150 Hz:n taajuudella.

Testin aikana mitataan toimilaitteen lähtötehon ala- ja yläpään arvot. Ala- ja yläpään arvojen muutokset lasketaan kaavoilla (11) ja (12). Tulosten on oltava kohdan 6.2.4 vaatimusten mukaisia.

Jossa:

• △J0: Mekaanisen värähtelyn aiheuttama sijaintilähtösignaalin ala- ja yläpään arvojen muutos %-mallissa;

• XJ1: Tärinätestin aikana mitatut sijaintilähtösignaalin matalat ja korkeat arvot milliampeereina (mA);

• XJ0: Mitatut sijaintilähtösignaalin ala- ja yläpään arvot ennen värähtelytestiä milliampeereina (mA);

• △JL: Mekaanisen värähtelyn aiheuttama muutos ulostuloakselin (tangon) ala- ja yläpään arvoissa mallissa %;

• LJ1Toisioakselin (tangon) mitatut iskunpituudet alemman ja ylemmän pään päässä värähtelytestin aikana asteina (°), millimetreinä (mm) tai kierroksina (r);

• LJ0Toisioakselin (tangon) mitatut iskunpituudet alemman ja ylemmän pään päässä ennen värähtelytestiä asteina (°), millimetreinä (mm) tai kierroksina (r).

7.24 Liikenteen ympäristövaikutukset

Lämpötila-, isku- ja vapaapudotuskokeet on suoritettava tämän standardin kohdassa 6.2.5 määriteltyjen testiparametrien ja GB/T 25480 -standardin menetelmien mukaisesti. Testien jälkeen nolla-asentoa voidaan säätää, minkä jälkeen suoritetaan suorituskykytestaus ja silmämääräinen tarkastus.

Huomautus: Jos ympäristön lämpötilan vaikutustesti on jo suoritettu 55 °C:ssa (tai korkeammassa), korkean lämpötilan testistä voidaan luopua.

7.25 Radiotaajuisen sähkömagneettisen kentän säteilyn sietokyky

Kuormittamattomassa tilassa toimilaite siirretään täyden iskun asentoon 50%. Toimilaitteeseen kohdistetaan säteilevä sähkömagneettinen kenttä taajuusalueella 80 MHz - 1000 MHz, jonka intensiteetti on 3 V/m, 3 metrin etäisyydelle toimilaitteesta standardin GB/T 17626.3 vaatimusten mukaisesti. Tämän testin aikana asennon takaisinkytkentäsignaalin tai lähtöakselin (tangon) iskun arvojen muutoksia tarkkaillaan ja kirjataan sen varmistamiseksi, että arvot täyttävät tämän standardin kohdan 6.2.6 vaatimukset.

7.26 Sähköisten nopeiden transienttien/purkausten sietokyky

Kuormittamattomassa tilassa toimilaite siirretään täyden iskun asentoon 50%. Testijännite syötetään standardin GB/T 17626.4 vaatimusten mukaisesti siten, että virtalähteen liittimeen syötetään positiivinen ja negatiivinen 1000 V ja signaalin tuloliittimeen positiivinen ja negatiivinen 500 V. Testin aikana asennon takaisinkytkentäsignaalin tai lähtöakselin (tangon) iskun arvojen muutoksia tarkkaillaan ja kirjataan sen varmistamiseksi, että arvot täyttävät tämän standardin kohdan 6.2.7 vaatimukset.

7.27 Ylijännitesuoja (impulssi)

Kuormittamattomassa tilassa toimilaite siirretään täyden iskun asentoon 50%. Toimilaitteen virtalähteen ja maan välille kytketään positiivinen ja negatiivinen 1 kV:n jännite standardin GB/T 17626.5 mukaisesti. Tämän testin aikana asennon takaisinkytkentäsignaalin tai lähtöakselin (tangon) iskun arvojen muutoksia tarkkaillaan ja kirjataan sen varmistamiseksi, että arvot täyttävät tämän standardin kohdan 6.2.8 vaatimukset.

7.28 Sähköstaattisen purkauksen sieto

Kuormittamattomassa tilassa toimilaite siirretään täyden iskun asentoon 50%. Toimilaitteen kuori on maadoitettu turvallisesti. Toimilaitteeseen kohdistetaan positiivinen ja negatiivinen 4 kV:n kosketuspurkaus ja sitten positiivinen ja negatiivinen 8 kV:n ilmapurkaus standardin GB/T 17626.2 vaatimusten mukaisesti. Tämän testin aikana asennon takaisinkytkentäsignaalin tai lähtöakselin (tangon) iskun arvojen muutoksia tarkkaillaan ja kirjataan sen varmistamiseksi, että arvot täyttävät tämän standardin kohdan 6.2.9 vaatimukset.

7.29 Tehotaajuuden magneettikentän häiriönsieto

Kuormittamattomissa olosuhteissa toimilaite asetetaan ulkoiselle magneettikentän testitelineelle ja siirretään täyden iskun asentoon 50%. Magneettikentän voimakkuus on 400 A/m ja testisuunnat ovat X/Y/Z standardin GB/T 17626.8 mukaisesti. Tämän testin aikana asennon takaisinkytkentäsignaalin tai lähtöakselin (tangon) iskun arvojen muutoksia tarkkaillaan ja kirjataan sen varmistamiseksi, että arvot täyttävät tämän standardin kohdan 6.2.10 vaatimukset.

7.30 Ulkonäkö

Visuaalisesti ja tuntoisesti tulisi tarkistaa, onko pinta tasainen ja sileä, eikä siinä ole halkeamia, purseita tai muita ulkonäköön vaikuttavia vikoja. Pinnoitteen tulee olla tukevasti kiinni, tasainen, sileä ja väriltään tasainen, eikä siinä saa olla öljytahroja, painaumia tai muita mekaanisia vaurioita. Näyttötoiminnoilla varustetuissa toimilaitteissa näytön tulee olla selvästi näkyvissä ilman puuttuvia merkkejä.

7.31 Koteloinnin suojaustaso

IP67- tai IP65-kotelointiluokan testi tulee suorittaa standardissa GB 4208—2008 määritellyn menetelmän mukaisesti.

7.32 Räjähdyssuojattu suorituskyky

Räjähdyssuojatut testit tulee suorittaa kansallisesti tunnustetussa testausyksikössä GB 3836.1:n ja GB 3836.2:n vaatimusten mukaisesti.